Sunday, January 22, 2012

Jussi Parviaisen nerokas blogi

Jotakin todella veret seisauttavaa pian muistelmansa julkaiseva kestojulkkis Jussi Parviainen sai aikaan uudella blogillaan, joka siirtyi blogspotista Juorukello-sivustolle. Parviainen on kirjoittanut draamaa viimeiset 30 vuotta ja ollut aina edelläkävijä. Nytkin hän elää kuin tulevaisuudessa, luomalla eräänlaisen tulevaisuuden supermedian. Hän vetäisee oman sisäisen maailmamme synkän moraalittomuuden ja irstauden globaaliksi yleistiedoksi blogiinsa, jonka otsikkona on "Totuus. Ankara totuus". Parviainen käyttää taitavasti hyväksi internetiä, joka on maailman julkisin foorumi. Hän kertoo kaikkien tuntemista julkisuuden henkilöistä asioita, jotka moni pystyisi arvaamaan. Siksi ne ovat uskottavia mutta eivät ehkä niin loukkaavia, onhan kyse henkilöistä, jotka ovat itse tuoneet oman ja muiden yksityiselämän julkisuuteen. Parviaisen blogit luettuaan kukaan ei viitsi tarttua Iltalehteen, Seiskaan eikä Hymyyn. Niiden informaatioarvo on nolla. Parviaisen blogi on mielenkiintoisempi, koska se on omituisella tavalla uskottavampi ja jättää mielikuvitukselle tilaa. Hän vain kertoo siitä alhaisesta teatterista, jonka varassa suomalainen pintajulkisuus pyörii. Parviainen kertoo vain asioita, jotka hän itse tietää. Ne ovat siis subjektiivisia muistoja, jotka voivat olla epätarkkoja. Juuri siksi ne ovat kiinnostavampia ja totuudellisempia kuin juorulehtien palstat, jotka kertovat vain siitä, minkälaisia ihmiset haluaisivat olla. Havaintojensa, tietojensa ja muistojensa väliin Parviainen kirjoittaa filosofisia tai sosiologisia mietelmiään siitä, mitä julkisuus, pornografia tai juoru pitävät sisällään. Vaikka Parviaisen blogi näyttää päälle päin rivolta, se on tosiasiassa syvällisen kristillismoraalinen. Parviainen joutuu käyttämään rivoa kieltä päästäkseen puhuttelemaan aikamme länsimaista ihmistä, jonka omin kieli on pornografia. Tosiasiassa Parviainen moittii aikaamme, sen moraalittomuutta, julkkisten tekoja ja kansaa, joka julkkiksia palvoo. Parviainen tekee pilkkaa ajatuksistamme, uteliaisuudestamme ja moraalistamme. Parviainen tuomitsee meidät helvettiin. Jeesus olisi varmasti kirjoittanut jotakin tällaista. Kiittäkää iltarukouksessanne Parviaista.